You are currently browsing the category archive for the 'Uncategorized' category.
Olemme perustaneet Maggien oman sosiaalisten palveluiden testilaboratorion. Testaamme palveluiden kustomoitavuutta, rajoituksia, ristiinlinkityksiä, syötteitä, jne. Alkuvaiheessa testeihin on valittu peruspalvelut, kuten Facebook, Twitter, Youtube, Tumblr, Ning, Flickr.
Jos sinulla on sosiaalisen median työkaluihin ja asiakaslehtiin liittyviä pulmia, autamme mielellämme niiden pohtimisessa. Maggie Labsin puitteissa on helppo testata erilaisia vaihtoehtoja.
Espoon kaupunki kilpailutti uuden tiedotuslehtensä tekijän. Kuten jo aikaisemmin “purnasin”, valinnassa hinta painoi 60 % ja laatu 40 %. Halvin sai siis kisaan 60 pinnaa, ja muut sitten sen mukaan suhteutetusti jotain muuta.
Kisa on nyt ratkennut. Maggie oli 12 hyväksytyn tarjoajan joukossa neljäs. Laadusta täydet pinnat, mutta hinta kanitti. Kisan kakkonen oli koko kisan halvin eli Suomen Omalehti, joka kuuluu Suomen Lehtiyhtymään. Minun ymmärrykseni ei riitä, miten he olisivat toimittaneet ja taittaneet 20-sivuisen tabloidlehden 4980 eurolla. Harmi, ettei hintakiri riittänyt voittoon. Olisi ollut mielenkiintoista seurata vierestä, millainen lehti siitä olisi tullut.
Ei sen puoleen, halpa oli voittajankin hinta. Dialogi toimittaa ja taittaa lehden Espoolle 12 733 eurolla. Meillä, Sanoma Magazinesilla ja Legendiumilla olisi vastaavaan mennyt 10 000 – 15 000 euroa enemmän.
Onnea voittajalle! Toivottavasti Dialogin hinnassa kakkonen ei ollut vahingossa muuttunut ykköseksi.
Tuottajan työ on hieno jobi. Ainakin tässä oppii joka päivä jotakin uutta. Tällä viikolla ahaa-elämyksiä on koettu muun mussa selvitettäessä sanaa innovaatiojournalismi sekä pähkäiltäessä Richard Bransonin ja hänen yritysryppäänsä Virginin ideoita.
Yksi riemastuttavimpia selvitystöitä oli kuitenkin norsupallo-nimiseen urheilulajiin tutustuminen. Vaadin Maggieen vielä yhden työntekijän tai salaisen vahvistuksen! Silloin voisimme osallistua Norsupallon MM-kisoihin Savonlinnassa elokuussa.
Olen tällä viikolla selvitellyt asiakkaan toiveesta, miten asiakaslehden hiilijalanjälkeä tai ylipäätään ympäristöystävällisyyttä voisi todentaa ja kohentaa.
Siinä yhteydessä olen törmännyt kelpo tiedonlähteisiin, kuten Viestinnän Keskusliiton VKL:n sivut. Mutta on eteen tullut ihan suoranaista hömppääkin. Vai mitä mieltä olette Aikakausmedian jo keväällä julkaiseman Green Tools -lehden hyödyllisyydestä? Noloa, jos minulta kysytään.
Markkinointiviestinnän viikon alkuun on enää viikko. Nyt on korkea aika tehdä omaan kalenteriin poiminnat päivien ohjelmasta. Minä yritän ehtiä seuraaviin:
Ti 27.10. 10:20-10:50 (Viestintä-seminaari)
Innovaatiojournalismi – journalismin uusi suunta?
Puheenjohtaja Jyrki Alkio, Innovaatiojournalismin seura Finjo
MIKSI: Koska ennen kuin luin esityksen otsikon, en ollut kuullutkaan innovaatiojournalismista. Selkeästi itsensä sivistämisen paikka.
Ti 27.10. klo 14:30-15:15 (Trendi-seminaari)
Innovaatiotoiminnan viisi kaistaa – miten luodaan täydellinen innovaatiojärjestelmä?
Partner Jim Solatie, Nero Partners
MIKSI: Innovaatiot ovat kiinnostava aihe, ja jos joku uskaltaa käyttää sanaa täydellinen puheenvuoronsa otsikossa, niin on pakko mennä kuuntelemaan.
Ti 27.10. 16:20-16:50 (Trendi-seminaari)
Carlin International ja OvN: Talven 2010-2011 muotoilu-, sisustus- ja muotitrendit
Toimitusjohtaja Antti Rimminen, Oy Urban View Ltd.
MIKSI: Muotoilu, sisustus ja muoti kiinnostavat.
Keskiviikkona käytän aamupäivän Viestintä-seminaarissa, jossa asiakaslehdet ovat ansiokkaasti esillä.
Ke 28.10. 10:40-11:10 (Viestintä-seminaari)
Moottori – asiakaslehden ja netin tehokasta yhteispeliä
Kehityspäällikkö (verkon sisällöntuotanto) Petteri Numminen, Kynämies
Ke 28.10. 11:20-11:50 (Viestintä-seminaari)
Asiakasmedia tänään, kuinka viestin ja kommunikoin asiakkaillemme ja mitä asiakkaamme siitä ajattelevat?
Markkinointijohtaja Jarmo Hovinen, Alma Media Lehdentekijät
Ke 28.10. 12:00-12:30 ((Viestintä-seminaari)
Sosiaalisen median työkalut osana lehtiprosessia
Luova johtaja Miikka Leinonen, Zeeland Society/Maggie Oy
Kyllä tiedonsaanti on nykyään helppoa. Kun vain löytää oikeille nettisivuille, saa selville ihan kaiken.
Hyvä esimerkki on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian julkaisemat Findikaattori-sivut. Näiltä sivuilta näkee vaikkapa väestönmuutokset Suomessa vuosina 1749–2008. Sitä tarkastellessa huomaa, että nälkävuodet todellakin niittivät suomalaisväestöä. Ja kas, 1960-luvun lopussa melko iso joukko suomalaisia todellakin muutti Ruotsiin. Vastaavanlaisia tilastoja sivuilta löytyy useita kymmeniä monista eri teemoista. Indikaattori kertoo, miten alkoholin kokonaiskulutus on kehittynyt, miten suomalaisten kirjastokäyntien määrä on vuosien saatossa muuttunut tai kuinka paljon Suomessa on haettu patentteja.
Aivan mahtavaa palvelussa on se, että jokaisesta indikaattorista löytyvät myös linkit laajempiin kansainvälisiin vertailutietoihin. Tällaista lisää.
Kun sanan asiakaslehti kanssa leikkii Facebookista tuttua Google-leikkiä, saa selville, mitä tässä oikein ollaan tekemässä.
Asiakaslehti on…
1.ylivoimainen tiedotuskanava.
2. ilmestynyt.
3. strategisten painopistealuiden ja tulostavoitteiden viestintäkanava.
4. tärkeä yhdysside yrityksen ja sen asiakkaiden välillä.
5. maksuton.
6. yritysten käyttämä yritysjournalismin väline, jonka avulla yritys voi kertoa omasta arvomaailmastaan ja toiminnastaan.
7. eräs viestinnän väline, jolla kohderyhmään pyritään tekemään toivottu vaikutus.
8. joidenkin silmissä menettänyt hohtoaan, mutta toisaalta monet uskovat yhä vahvemmin lehteen asiakassuhteiden vahvistajana.
9. yksi askelista asiakkaiden toivomaan suuntaan.
10. markkinoinnin vahva tukitolppa.
Aikakausmedia kertoi kesällä, että suomalaiset ovat melkoisia hamstereita. Me säilytämme vanhoja lehtiä. Esimerkiksi Demi-lehden lukijoista 42 % säilyttää koko lehden vuosikerran.
Kesälomalla tuli todistettua tämäkin selvitys todeksi. Parhainta mökkihuvia on vanhojen lehtien lukeminen rantakalliolla. Tänä kesänä muistelimme sisareni kanssa prinsessa Madelinen ristiäisiä (Anna vuodelta 1982) ja ihmettelimme, miksi 1990-luvun alkupuolen Seuran kannessa oli yhteiskuva Joel Hallikaisesta ja Laura Voutilaisesta. Nauroimme 1970-luvun köyhälle televisio-ohjelmatarjonnalle (iltaohjelmassa vaihtoehtoina harmonikkakilpailu tai dokumentti DDR:n teollisuudesta) ja pyörittelimme silmiämme vuoden 1986 takkimuodille (sähkönsinisiä takkeja, joissa valtavat olkatoppaukset).
Mökin venekuurin eli veneliiterin yläkertaan on vuosien varrella kasvanut valtava aikakauslehtivarasto. Vanhojen lehtien selailu on kuin aikahyppelyä – erilaisia näkökulmia lähihistoriaan.
Ymmärrän hyvin, miksi lehtien vuosikertoja säilytetään. 20–30 vuoden kuluttua on varmasti superhauska selailla vanhoja Demi-lehtiä.
Olen tämän viikon päivystänyt toimistolla yksikseni. Aika rauhallista on ollut. Niinpä on ollut hyvää aikaa pohtia, miten reilun vuoden ikäinen Maggie on menestynyt.
Plussaa annan meille
• kolmen viimeisen kuukauden positiivisesta tuloksesta.
• monipuolisista ja merkittävistä asiakkuuksista.
• yhteistyöstä Zeeland Societyn muiden firmojen kanssa. Olemme pystyneet tuomaan asiakkaita myös muille, ja toisaalta saaneet osaavia lisäkäsiä ja vetoapua muilta. Tuntuu oikealta ratkaisulta olla tässä joukossa mukana.
Pettynyt olen siihen, ettei meillä hyvästä yrityksestä huolimatta ole vielä yhtään “kunnon” b-to-c -asiakkuutta, mutta eiköhän sekin asia korjaannu syksyn aikana.
Näkymät ovat nimittäin aika hyvät. Jo ennen täydellistä hiljentymistä kesälomien viettoon liikkeellä ollaan isojen tarjouspyyntöjen kanssa. Me vahvistamme miehitystä elokuussa AD:lla, ja sitten vaan rähinä päälle. Syksyä on kiva odottaa.
Ostaminen on helpompaa ja mukavampaa, kun tietää etukäteen tuotteen hinnan. Ei tarvitse sitten kassalla pohtia riittävätkö rahat vai ei.
Tuottajana joutuu usein ostoksille silmät sidottuina. Tai oikeastaan niin, että luulee tietävänsä hinnan, mutta lasku onkin jotakin ihan muuta. Kun itse on puhunut kokonaishinnasta, myyjä onkin puhunut perushinnasta, johon päälle lätkäistään vielä jos jonkinlaisia menoja.
Silloin tympii.
On kiva tehdä töitä valokuvaajan tai toimittajan kanssa, jolla on esittää selkeä hinnasto. Silloin voi heti arvioida, miten keikka kannattaa suunnitella, jotta se saadaan mahdutettua budjettiin.
Sen lisäksi, että se helppottaa elämää, se on selkeä viesti freelancerin kokemuksesta ja ammattitaidosta.
Kommentit