Pirkka ei ole aikakauslehti

Kävin viime viikolla hauskan keskustelun Saara Itävuon ja Maija Töyryn kanssa aikakauslehden ja asiakaslehden eroista ja yhtäläisyyksistä.

Väitin provosoivasti, että koska asiakaslehti pyrkii tuottamaan lähettäjälleen voittoa, se ei ole Aikakausmedian (ent. aikakauslehtien liitto) oman määritelmän mukainen aikakauslehti. Ote aikakausmedian määritelmästä:

“Aikakauslehti on julkaisu, joka ei pääasiallisesti sisällä liikealan tiedonantoja, hinnastoja, ilmoituksia eikä mainontaa”.

Päätin suorittaa kenttätestin. Otin kouraani viimeisimmän Pirkka-lehden ja laskin sivuja. Jätettyäni laskuista pois plussa-pisteitä sisältävät lisäkannet, sivumääräksi tuli 108.

Lehdessä oli 44 sivunilmoitusta, eli 40,74 % kokonaissivumäärästä. Lisäksi advertoriaaliin verrattavia sivuja, joissa Keskon myymiä tuotteita hintoineen, oli 22 kappaletta.

Sivuja, joilla ei mainittu Keskon, sen alabrändien tai myymien tuotteiden nimiä, oli 15.

Lehden sisällöstä siis 61,11 % oli suoraa mainontaa tai advertoriaalien kaltaista markkinointia. Ja vain 13,88 % oli vailla selkeää yhteyttä Keskoon tai sen tuotteisiin.

Koska Pirkka ei täytä aikakauslehden määritelmää, esitän Aikakausmedialle seuraavia vaihtoehtoja:

1. Aikakauslehden määritelmää muutetaan.
2. Pirkka-lehteä kehotetaan vähentämään Kesko-materiaalin määrää selvästi.
3. Myönnetään, että Pirkka ei ole aikakauslehti, ja se poistetaan kaikista aikakaslehtien listauksista ja tutkimuksista.
4. Asia vaietaan kuoliaaksi.

Asiakaslehti ja sosiaalinen media

Niin moni on kysellyt Wanhan sataman Markkinointiviestinnän viikolla pitämäni esityksen materiaalia, että päätin laittaa sen jakoon.

Esitys on tehty Keynotella, joten sen jakaminen ei ole aivan yksinkertaista. Siksi laitoin sen videoksi Youtubeen. Slaidien tauotukset menevät hieman keturalleen, mutta sisältö on oikeaa.

Jos haluat kuulla myös puhetta videon päälle, voin tulla aiheesta puhumaan. Soita tai laita meiliä.

Asiakaslehden tavoitteet yhdessä lauseessa

Minä olen nero. Mutta vain 15 minuuttia vuodessa. Tälle aamulle osui noista minuuteista 10.

Olemme Maggiessä etsineet tapoja asiakaslehden tavoitteiden yksinkertaiseen ja selkeään määrittelemiseen. Lehden tavoitteiden tulisi olla…

1. Osa yrityksen strategiaa.
2. Luontevasti kommunikoitavissa kaikille lehtiprosessiin osallistuville.
3. Helposti mitattavissa.

Tänä aamuna ratkaisu laskeutui minulle. Asiakaslehden tavoitteiden määrittäminen onnistuu yhdellä kysymyksellä. Ja samalla kysymyksellä pystytään oikeastaan määrittämään myös tärkeimmät lukijaryhmät.

Tunsin hetken olevani asiakaslehtialan James Bond.
(Myönnetään. Aika surullista.)

Mandatum Lifen uusi asiakaslehti

Tulihan väännettyä – Mandatum Lifen lehden visu.
On tietysti mukavaa kun saa vääntää sitä ‘omaa juttua’ – ja tämä oma juttu on kuin luonnollinen jatke asiakkaan habitukseen. Asiakkaan tyyli ja oma tyyli kohtaavat. Tarpeet täydentävät toisiaan. Yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että duuni syntyisi helposti. Kun asiakkaan tavoite on korkealla, niin graafikonkin rima nousee, ja ponnistelut sen saavuttamiseksi kasvavat. Mutta vanha tuttu klisee – ja aina yhtä totta: onnistunut lopputulos kuittaa kaiken.

Yksi ‘huono’ uutinen ekaan numeroon ehkä sisältyi, tai oikeastaan juuri ei SISÄLTYNYT: muutama hauska taitto-jippo jäi tekemättä.
Mutta oliko se sittenkään huono juttu? Onhan meillä seuraava numero…

Näin syntyy hyvä asiakaslehti

Tässä pähkinänkuoressa näkemyksemme asiakaslehden rakentamisesta.

Vaihe 1: Tavoitteet

1.1 Määritä lehden tavoitteet.
1.2 Priorisoi ja rajaa.
1.3 Päätä jo aluksi, kuinka onnistumista mitataan.
1.4 Suunnittele prosessi, jonka edetessä tavoitteet eivät katoa.

Vaihe 2: Lukijat

2.1 Päätä, kenelle lehteä tehdään.
2.2 Priorisoi ja rajaa.
2.3 Varmista, että jakelu vastaa priorisointeja.
2.4 Löydä lukijan tärkeimmät toiveet lehdelle.
2.5 Suunnittele prosessi, joka toteuttaa lukijan toiveet.

Vaihe 3: Konsepti

3.1 Luo lehdelle rakenne, joka toteuttaa tavoitteita.
3.2 Valitse juttutyyppeihin kirjo, joka palvelee kaikkia lukijoita.
3.3 Luo lehdelle rytmi, visuaaliset linjaukset ja kerrontatyyli.

Vaihe 4. Sosiaalinen media

4.1 Käytä työkaluja, jotka päästävät lukijat mukaan lehtiprosessiin.
4.2 Suunnittele prosessi, joka synnyttää muutakin kuin lehden.

Paperinkeräyksen uusi lehti

Olimme skabassa. Emme päässeet tekemään lehteä. Miksi?
Syy selviää, kun vertaa ehdotustamme ja toteutunutta lehteä.

Hienoa Finpro!

Google Alerts toi minulle iloisen yllätyksen! Finpro on uudistanut lehtensä ja lukijoiden riemuksi antanut tekijöille mukavasti pelivaraa.

Jorma Turunen,
Finpron toimitusjohtaja:

“Haluamme tarjota Sinulle uudenlaisia näkökulmia kansainvälistymiseen. Lehti peilaa juuri sitä, mistä Finprossa ja sen palveluissa on kyse: Välittää ennakointitietoa maailmalta ja kertoo mahdollisuuksista joihin tarttua, tuottaa ajantasaista toimiala- ja kohdemarkkinatietoa, sekä tarjoaa kaikissa kansainvälistymisen vaiheissa tarpeellisia käytännön vinkkejä.”

Lehti on raikas, iloinen ja houkutteleva. Hyvä Finpro, hyvä Sanakunta!

Pdf-lehden voi lukea täällä.

Sosiaalinen media ja yritysjournalismi

Sähköpostikyselyt, Facebook, Twitter, wikit… Sosiaalisen median työkalut voisivat rikastaa ja helpottaa asiakaslehden tekijöitä uusien näkökulmien ja trendien löytämisessä. Näitä työkaluja ei kuitenkaan käytetä. Miksi?

1) Asiakkaan kunnioitus
Lehtiä tekevät ihmiset eivät levittele asiakkaan asioita, vaikka tikkuja työnnettäisiin kynsien alle. Eikä ainakaan internetissä!

2) Ammattiylpeys
Jos huutelen verkosta apua, tarkoittaako se, etten itse osaa asiaa? Moni meistä pitää kunnia-asiana sitä, että tuntee ihmisiä, jotka tuntevat ihmisiä. Uskomme, että työmme ydintä on trendien haistelu ja juuri oikeiden asiantuntijoiden ja keissien löytäminen.

3) Journalismin perimä
Lehdessä pitäisi olla uutuusarvoa, wau-efektiä. Jos koko tarina rakennetaan verkossa, mitä uutta painettu lehti enää voi tarjota?

Lehtiprosessissa verkon avoimilla työkaluilla voidaan säästää tekijöiden aikaa ja lisäksi löytää aivan uudenlaisia näkökulmia ja asiantuntijoita aiheisiin.

Mutta mikä kaikkein tärkeintä, avoin prosessi saa ihmiset osallistumaan, kiinnostumaan, ja odottamaan painettua lehteä. Näin lehden prosessin koko luonne muuttuu. Se ei ole vain painetun lehden suunnittelun ja toteutuksen väline, vaan aktiivinen osa lehden ja sen lähettäjän markkinointia.

Häviäminen on hauskaa

Olimme mukana Voimatorin lehden kilpailutuksessa viime vuonna. Nenään tuli.  Voimatorin lehdestä tehdään paikallisten sähköyhtiöiden tarpeisiin useita erilaisia versioita, eivätkä he halunneet uuden toimitusjärjestelmämme versioinnin koekaniineiksi. Tappiollemme oli siis hyvin ymmärrettävät perustelut.

Tällä alalla häviämiseen kannattaa tottua. Jokaisen tappion jälkeen odotetaan aina mielenkiinnolla uutta lehteä, jotta nähdään, kuinka erilainen se lopulta on oman ehdotuksen kanssa.

Tässä kaikkien iloksi toteutuneesta lehdestä Mäntsälän sähkön versio ja oman ehdotuksemme kansi. Maggien tuotos oikealla.

Mitattavutta Asiakastiedolle

Tänään kannattaa lukea Kauppalehti. Sen välissä on 8-sivuisen liitelehden verran painavaa asiaa Suomen Asiakastiedolta.

”Yritysten perintään menneiden saatavien ja konkurssihakemusten määrä on alkuvuonna kääntynyt kovaan kasvuun. Esimerkiksi marras-tammikuussa yritysrekisteriimme on tullut 12 000 ilmoitusta maksamattomista trattasaatavista”, kertoo Asiakastiedon markkinointipäällikkö Pia Katila.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Asiakastiedon eri palvelumuodoista tarvitaan  tietoa. Moni tuntee Rating Alfan, mutta Asiakastiedon palvelupaletti on paljon moniulotteisempi.

Me Maggiessa olemme iloisia, kun saimme toteuttaa Asiakastiedolle lehden, jonka tavoitteena on ohjata tiedon tarvitsijoita oikeaan osoitteeseen. Mikä parasta onnistumista voidaan mitata hyvinkin konkreettisesti, sillä lehden rinnalle Asiakastieto toteutti tunnetko asiakkaasi -kampanjasivun, jonka kautta palveluita pääsee kokeilemaan. Kävijämäärä paljastaa aikanaan, miten onnistuimme.