Mitä asiakaslehtitalon kannattaa ulkoistaa?

Uudet toimitusjärjestelmät ja yhteydenpitovälineet ovat muuttaneet asiakaslehtitalojen prosesseja. Enää ei kaikkien ole istuttava jatkuvasti samassa tilassa. Tämä houkuttelee uudelleenarvioimaan oman tekemisen ja kumppanuuksien rajoja.

Alan suurimmissa yrityksissä graafinen osaaminen on nähty ydinosaamisena, joka on haluttu pitää talon sisällä. Nyt ainakin Alma Media Lehdentekijät tuntuu valinneen uuden tien. Puolen vuoden aikana Lehdentekijöistä on työntynyt ja työnnetty pihalle merkittävä joukko art directoreita ja graafikoita.

Organisaation keventäminen sopii hyvin ajan henkeen ja saattaa olla kilpailuedun luova strateginen valinta. Mutta siinä on omat lapsi-pesuvesi-riskinsä.

Lehtiprosessin voi nähdä aikajanana, jossa työvaiheet seuraavat toisiaan. Tästä tyypillinen prosessi- ja ulkoistusmalli:

Lehdenteon katsominen horisontaalina pötkönä lokeroi osaamisen helposti liian kapeisiin laatikoihin. Ja jos jonkin laatikon osaamisen ulkoistaa, saattaa huomaamattaan menettää paljon osaamista myös toisesta laatikosta. Esimerkiksi joku visualisti on äärimmäisen tärkeä osa asiakasyhteistyötä, toinen on armoitettu konseptisuunnittelija.

Millainen on Maggien ulkoistusmalli?

Me Maggiessä valitsimme alusta lähtien voimaasti kumppanuuksiin nojaavan toimintamallin. Tarkoitus ei ollut rakentaa vain taloudellisesti joustavaa rakennetta, vaan jotain ylevämpää.

1. Haluamme keskittää oman aikamme asiakkaan ymmärtämiseen markkinoinnin näkökulmasta. Kumppaneiksemme taas valitsimme ihmisiä, joiden sydän palaa lehdille. Tämä kahtiajako on osoittautunut erittäin toimivaksi. Kun oma ajattelumme ei pyöri vain lehden ympärillä, pystymme näkemään muitakin asiakkaan tarpeita palvelevia välineitä kuin lehden.
2. Tehokkaan lehtiprosessin hallitseminen  on tietenkin kaiken edellytys. Markkinointiajattelun lisäksi meidän on osattava rakentaa äärimmäisen sujuva lehtiprosessi. Ilman sitä ei ole mitään.
3. Meidän on myös ymmärrettävä ja osattava ohjata journalistista ja visuaalista kerrontaa.

Verkostoituneen mallin ansiosta pystymme pitämään oman nuppilukumme pienenä. Tästä seuraa useita etuja: kommunikaatio on vaivatonta, raja-aidat eri toimenkuvien välillä ovat matalia ja pystymme toimimaan hyvin kustannustehokkaasti. Ja mikä parasta, innovaatioiden matka ideasta toteutukseen on äärimmäisen lyhyt.

Sosiaalinen media ja yritysjournalismi

Sähköpostikyselyt, Facebook, Twitter, wikit… Sosiaalisen median työkalut voisivat rikastaa ja helpottaa asiakaslehden tekijöitä uusien näkökulmien ja trendien löytämisessä. Näitä työkaluja ei kuitenkaan käytetä. Miksi?

1) Asiakkaan kunnioitus
Lehtiä tekevät ihmiset eivät levittele asiakkaan asioita, vaikka tikkuja työnnettäisiin kynsien alle. Eikä ainakaan internetissä!

2) Ammattiylpeys
Jos huutelen verkosta apua, tarkoittaako se, etten itse osaa asiaa? Moni meistä pitää kunnia-asiana sitä, että tuntee ihmisiä, jotka tuntevat ihmisiä. Uskomme, että työmme ydintä on trendien haistelu ja juuri oikeiden asiantuntijoiden ja keissien löytäminen.

3) Journalismin perimä
Lehdessä pitäisi olla uutuusarvoa, wau-efektiä. Jos koko tarina rakennetaan verkossa, mitä uutta painettu lehti enää voi tarjota?

Lehtiprosessissa verkon avoimilla työkaluilla voidaan säästää tekijöiden aikaa ja lisäksi löytää aivan uudenlaisia näkökulmia ja asiantuntijoita aiheisiin.

Mutta mikä kaikkein tärkeintä, avoin prosessi saa ihmiset osallistumaan, kiinnostumaan, ja odottamaan painettua lehteä. Näin lehden prosessin koko luonne muuttuu. Se ei ole vain painetun lehden suunnittelun ja toteutuksen väline, vaan aktiivinen osa lehden ja sen lähettäjän markkinointia.